Down to Zero - Muistoissa 2013 - 2017

Ei saavutuksia
Nimi Down to Zero "Lalo" Rotu, sukupuoli colorado ranger, ruuna
Syntymäaika, ikä 10.06.2013, 7v   (satunnainen) Säkäkorkeus, väri 150cm, mustanruunikko blanket
Rekisterinumero VH14-133-0028 Omistaja Kati Ström (VRL-10361)
Koulutustaso Helppo B, 80cm Kasvattaja Sam Cilmery (USA)

Luonnekuvaus

Lalo on herkästi häiriintyvää sorttia oleva poika. Ruuna on helpohko käsiteltävä, mikäli ympäristössä ei ole liikaa häiriötekijöitä. Lalon huomio kun siirtyy hyvin helposti muihin asioihin kuin tekeillä olevaan asiaan tai hoitajaan. Ruunan mielenkiinnon ylläpitoon tarvitaankin välillä useampi kikkakakkonen, mutta pidemmän yhteistyön jälkeen löytyvät ne omat keinot aina jossain vaiheessa.

Ratsastaessa Lalo on herkemmin kuumuva, mutta todella miellyttävä kaveri. Taitoa ja potentiaalia löytyy myös kiemuroihin, mihin maltti ei tällä hetkellä riitä.

Sukuselvitys

Sukutaulu
i. Fix Up
148cm ruunikko blanket colorado ranger
ii. Fixuro 152cm rn bla range iii. Fasternus app
iie. Vim Delin range
ie. Mkarielle 147cm m ox iei. Roftern ox
iee. Mrondi ox
e. Maximum Taste
152cm musta spotted blanket colorado ranger
ei. Differental 153cm rnvkk qh eii. Pythagoras qh
eie. Senmielle qh
ee. Hammelle Jordula 150cm m leo range eei. Jackass III range
eee. Festimielle app

Lalo saattaa kantaa voikkogeeniä emän puolelta (ei. ruunivoikko).

Jälkeläiset - Pakasteita jäljellä 2kpl
s. 25.01.2014 - range-t Down From the Ivory Tower - e. Ebenic Thera
s. 23.11.2014 - range-o Dead's Jordan - e. Respect the Lady
s. 00.00.0000 - ?-? Varsa - e. Emä
s. 00.00.0000 - ?-? Varsa - e. Emä

Kilpailukalenteri

WRJ Lännenratsastus - 7 sijoitusta
20.01.2014 - Deadwood Rangers - Ranch trail - 9/39
20.01.2014 - Deadwood Rangers - Reining - 13/40
21.01.2014 - Deadwood Rangers - Ranch trail - 3/39
21.01.2014 - Deadwood Rangers - Reining - 27/40
22.01.2014 - Deadwood Rangers - Ranch trail - 39/39
22.01.2014 - Deadwood Rangers - Reining - 3/40
23.01.2014 - Deadwood Rangers - Ranch trail - 26/39
23.01.2014 - Deadwood Rangers - Reining - 7/40
01.02.2014 - Deadwood Rangers - Pole bending - 31/40
02.02.2014 - Deadwood Rangers - Pole bending - 13/40

21.03.2014 - Aasikartano - Western riding - 12/30
21.03.2014 - Aasikartano - Halter - 6/25
22.03.2014 - Aasikartano - Western trail - 25/30
22.03.2014 - Aasikartano - Western riding - 24/30
22.03.2014 - Aasikartano - Halter - 5/25
03.02.2014 - Deadwood Rangers - Pole bending - 2/40
04.02.2014 - Deadwood Rangers - Pole bending - 35/40
25.02.2014 - Ryövärin ratsutila - Western trail - 25/29
25.02.2014 - Ryövärinratsutila - Pole bending - 4/24
09.03.2014 - Dayo Ranch - Halter - 13/26
09.03.2014 - Dayo Ranch - Western horsemanship - 26/26
09.03.2014 - Dayo Ranch - Western riding - 2/28
09.03.2014 - Dayo Ranch - Ranch trail - 15/28
14.03.2014 - The Rocky Mustang Ranch - Pole bending - 1/23
21.03.2014 - Aasikartano - Western trail - 19/30
VMRJ Matkaratsastus - 0 sijoitusta, 19p.
14.12.2013 - Ryövärin ratsutila - 15km ihanneaika - 10/18, 1p.
16.12.2013 - Zurück - 15km ihanneaika - 18/26, 1p.
31.12.2013 - Kenston - 15km ihanneaika - 18/26, 1p.
20.01.2014 - VRKK - 15km ihanneaika - hyl
21.01.2014 - VRKK - 15km ihanneaika - 11/30, 1p.
22.01.2014 - VRKK - 15km ihanneaika - 16/30, 1p.
23.01.2014 - VRKK - 15km ihanneaika - hyl
24.01.2014 - VRKK - 15km ihanneaika - hyl
02.02.2014 - Northward - 15km ihanneaika - 9/30, 2p.
12.02.2014 - Suomarja - 15km ihanneaika - 9/27, 2p
15.02.2014 - virtuaalitalli Mustang - 15km ihanneaika - hyl
15.02.2014 - Suopöllö - 15km ihanneaika - 6/24, 5p
16.02.2014 - Projekti Feia - 15km ihanneaika - 15/23, 1p
16.02.2014 - Deadwood Rangers - 15km ihanneaika - 9/20, 2p
25.02.2014 - islanninhevostalli Beinir - 15km ihanneaika - 32/51, 2p

Varusteet ja ohjeistus

Varustekaappi Hoito-ohjeet

Lännenratsastukseen

 

Maastoon

 

Esteille

 

Hoitamiseen

Hoidettaessa sidottava kiinni, mikäli haluaa välttää ylimääräiset pyörimiset karsinassa. Jos taluttaessa pöllöilee, narun voi kiepauttaa turvan ympärille.

Tarhataan toistaiseksi yksin. Kylmällä sadekelillä fleecevuorinen sadeloimi, pakkaspäivinä kevyt toppaloimi. Kastumisen tai hikoilun jälkeen fleeceloimi talliin.

Matkustaessa jalkoihin fleecepintelit ja häntä letille, kylmällä ilmalla myös fleeceloimi päälle. Matkaevääksi matkan mukainen määrä heinää pienisilmäiseen heinäverkkoon.

Kengittäessä ja eläinlääkärin tarkastuksissa oma hoitaja mukaan varmistamaan, että osaa käyttäytyä asiallisesti.

Ruokinta

Jokaisella ruokinnalla 1.5kg säilöheinää, poikkeuksena iltaruokinta, jolloin 4kg säilöheinää pienisilmäisestä heinäverkosta.

Aamu- ja päiväruokinnalla omaa seosta 1kg. Seos sisältää 1/3 kauraa, 1/6 ohraa, 1/6 kivennäistä, 1/3 racing feediä ja jos on ostettuna, niin lisäksi puoli desiä pellavansiemeniä per ateria. Satunnaisesti voi ruuan sekaan laittaa myös pari omenaherkkua.

Viikko-ohjelma

Maanantai: Kestävyystreenit
Tiistai: Western-koulua
Keskiviikko: Esteitä tai puomeja
Torstai: Maastakäsin työskentelyä
Perjantai: Western-koulua
Lauantai: Nopeustreenit maastossa
Sunnuntai: Rentoa maastoilua tai maastakäsin työskentelyä

Kilpailupäivän jälkeen aina palautumispäivä joko tarhailun tai rennon maastoilun merkeissä, taluttaen tai ratsain.

Western-koulun sijaan voi myös mennä perinteistä koulua. Tällöin maastoiluvarusteet, mutta esteratsastuksen suitset.

Lalo on käytettävissä tuntiratsuna viikko-ohjelman mukaisesti, tarvittaessa muulloinkin. Vain kokeneille ratsastajille, mieluiten pienryhmä tunneille.

Päiväkirja 2014

23.07. - Ensimmäiset pikku-Lalot maailmalle!
Kesä on juuri parhaimmillaan, Lalo hikoilee päivisin kuin pieni porsas jo pelkästä ajatuksesta treeneistä tai edes leppoisasta maastokävelystä ja mikäs sen parempaa kesää virkistämään kun pienet varsat! Lalon ensimmäistä lapsostakin pääsin eilen katselemaan Wild Horse Ranchille ja iski pieni varsakuume päälle pientä ja veikeää tammaa seuraillessa. Toistaiseksi tarkoitus olisi kuitenkin vain pitäytyä ihan rauhassa Lalossa ja yrittää saada koulittua Ebbestä edes jonkinmoinen ratsu vaikka toki tämänkin parivaljakon seuraksi voisi hyvin ottaa jonkun edustamaan naisenergiaa.

Mutta mitäs meille muuten, Lalo on saanut jäädä Deadwoodiin pidemmäksi aikaa kuin oli suunniteltu yhden pakastepussin hinnalla. Nyt odottelenkin innolla ilmoitusta toisesta syntyneestä mini-Lalosta ja nyt kesälomailun jälkeen alkaisin kunnollinen kisautus. Muutama kilpailupäivä kertoisikin nyt lopulta sen, aikooko Lalo menestyä kilpailuissa ollenkaan vai jäisikö minulle mietintämyssyyn ajatus ruunan myymisestä. Ruunan treenaaja on kyllä antanut toiveita paremmasta, mutta vasta kilpailuissa saataisiin tietää, miten toimitaan.

29.03. - Kunnon treeniin
Näin Lalon ennenaikaiseksi syntymäpäivälahjaksi päätin lähettää Lalon treenattavaksi ja kisaamaan Amerikkaan. Tämä tuli mieleeni, kun Peilikuvan omistaja pohti jälleen kerran tallipaikkojen määrää. En tiedä mikä aasinsilta se oli, mutta melkein samassa hetkessä olin jo soittanut Deadwoodin omistajalle ja sopinut Lalolle parin kuukauden treenipaikan, jossa ruuna pääsisi myös muutamalle kilpailureissulle mukaan. Muutoin tästä olisi luvassa hyvinkin kallis reissu, mutta minulle jäi maksettavaksi vain matkat ja hyvin pieni hyvitys treenauksesta sekä majoituksesta sen ansiosta, että palkaksi jäisi Deadwoodiin yksi annos pakasteita. Tästä diilistä hyötyisivät siis kaikki: Peilikuvaan vapautuisi karsina, Lalo pääsisi kunnon treeniin, Deadwoodin väki saisi uutta verta linjoihinsa ja minä voisin hetken keskittyä enemmän Ebbeen. Nähtäväksi kuitenkin jää, auttaako koulutuskausi mitenkään mihinkään muuten, kuin antaa uuden kokemuksen Lalolle.

05.02. - Tiukka kisaputki meneillään
Kuten otsikko kertoo. Tällä hetkellä me kierrämme Lalon kanssa eri talleilla tiuhaan tahtiin kilpailuissa kokemusta hakemassa. Eikä todellakaan yhtään sen enempää. Varsinkaan matkaratsastus ei ota nyt onnistuakseen ja Lalo jää paljon mieluummin rannalle ruikuttamaan muiden perään, kuin viitsisi kulkea eteenpäin, että maaliin päästäisiin. Tarkoitus olisi VMRJ-cupin jälkeen pitää pieni tauko matkaratsastuksen parista ja odotella Lalon 5-vuotis päivän yli ennen seuraaviin kilpailuihin osallistumista. Ehkä ne on ne pitkät matkat mitkä toimii ruunan kanssa paremmin, kun heppu ehtii tottumaan ajatukseen eteenpäin menemisestä yksin ja ryhmässä.

Lännenratsastusta lähdimme pidemmälle testaamaan, nimittäin Amerikkaan asti kunnon ranger-tilalle! Ruunapoika solahti laumaan ilman mitään ja oli kuin kala vedessä Deadwoodin asukkaiden kanssa. Tiedä sitten oliko se ympäristön vaikutusta vai muita piileviä kykyjä, mutta Lalo toi tuliaisina kotiin kolme ruusuketta! Vielä kun sama meno saataisiin siirrettyä kentältä maastoon, olisin aivan onneni kukkuloilla, mutta kyllä se tästäkin lähtee. Katsoo nyt hieman tulevaisuuteen, että jättääkö sitä kokonaan matkaratsastelut pois vai olisiko silläkin saralla vielä toivoa.

18.01. - Pallit pois ja järkeä päähän!
Ensimmäinen lääkärin käynti Suomessa. Muuta ei tälle päivälle oltukaan suunniteltu, sillä luvassa olisi ruunaus, mikäli vain terveystarkastus antaisi periksi. Yllättävän ylpeä sain kuitenkin Lalosta olla, sillä kun lääkäri tuli orin tutkimaan, seisoi ori kiltisti paikoillaan. Jännittävä paikkahan se oli Lalolle, mutta niin kauan ori käyttäytyi, kunnes lääkäri kaivoi piikin esille rauhoitusta varten. Pienen sähellyksen jälkeen saatiin ori piikitettyä tarvittavilla aineilla ja lääkäri sai suoritettua ruunauksen ilman komplikaatioita.

Operaation jälkeen sainkin talutella humalaisen oloisesti vaappuvan Lalon karsinaan heräilemään ja selvittelemään päätään. Ennen lähtöään eläinlääkäri antoi vielä ohjeet jatkoon ja sain kiitellä pariin otteeseen ruunauksesta. Nyt olisikin vuorossa ensimmäinen koetinkivi ruunauksen onnistumisesta: kestäisikö Lalon pääkoppa viikon karsinalevon ennen kunnollisen kuin nykyinen ruuna pääsisi edes tarhaamaan kavereiden kanssa. Sitä sopii toivoa ja jäänkin Peilikuvan tallihenkilökunnan kanssa jännittämään, miten ruunaus vaikuttaa Lalon luonteeseen. Jos ukko saisi vaikka hieman lisää järkeä ja malttia? Se olisi toive, mutta saa nähdä miten tässä käy.

Päiväkirja 2013

31.12. - Suunta on vain ylöspäin, ehkä
Ei Lalolta löytynyt kunnollista virettä Kenstonissakaan. Samalla kun minä olin haltioissani upeista tiloista ja hevosista, Lalo meni melkein sekaisin matkustamisesta. Matka ei ollut tuulen takia maailman rauhallisin, mutta ori päätti heittää hanskat kunnolla tiskiin, eikä palautunut matkasta toivotulla tavalla.

Kilpailu meni samaan tyyliin kuin ensimmäinen kilpailummekin eli se hetki, minkä matkan puolessa välissä sai kulkea ilman suurempia hevoskontakteja, meni hyvin ja loppu pienen säädön siivittämänä. Ruunaus alkaa pikkuhiljaa tuntua hyvältä ajatukselta. Jos Lalo tästä vaikka vähän rauhoittuisi hevosten lähellä. Peilikuvassa Lalo on alkanut jo hieman rauhoittua ja tottua muihin hevosiin, niiden kulkemiseen orin ohi ja hälinään. Ori on jopa tehnyt tarhan vieressä pihatossa asustelevan suokkiruuna Pollen kanssa tuttavuutta.

Toivottavasti ruunaus mahdollistaisi sen, että Lalo saisi kaverin, kestäisi muiden hevosten olemassaolon paremmin eikä stressaisi kaikesta hälinästä. Mutta turha toivoa liikoja ja ruunausta ei välttämättä ehditä tehdä lääkäreiden lomien takia ennen seuraavia kilpailuita, jotka odottavat tammikuun lopulla tällä kertaa virtuaalisen ravikilpakeskuksen mannuilla. Samoin alan seuraavaksi katselemaan, jos jonnekin ilmoittaisin Lalon western-kilpailuihin!

14.12. - Matkaratsastuksen ongelmat
Viimein oli sitten se suuri päivä, ensimmäiset kilpailut! Mutta mitä tekee Lalo? Ori-poikani ei millään jaksanut tänään keskittyä mihinkään. Tallilla kaikki oli vielä hyvin: Lalo ei ollut erityisen sähköisen oloinen, kaikki tavarat olivat mukana ja sää mitä parhain maastoiluun, mutta auta armias, kun pääsimme kilpailupaikalle. Lalo unohti täysin, kuinka ihmisten tai hevosten kanssa käyttäydytään ja ainakin kaksi järjestyksen valvojaa kävi kysymässä, saammeko pidettyä hevosen aisoissa. Eläinlääkäri ei sentään ollut moksiskaan pörheilevästä nuorikostani vaan naureskeli vain, että mukava että edes joku on innoissaan.

Ensimmäiset kilometrit Lalo kaahottikin niin rivakasti kuin mahdollista ja sain sen kunnolla kuulolle vasta siinä vaiheessa, kun poika törmäsi niinkin vaikeaan esteeseen kuin pieneen solisevaan puroon. Loppumatka menikin rauhallisemmin, mitä nyt Lalon pirtsakkuus heräsi taas kun maali tuli näkyviin. Eläinlääkärin tarkastuksesta päästiin läpi puhtain paperein, vaikka tarkastusta saatiinkin odottaa viitisentoista minuuttia.

Palkintoa ei tullut, mikä ei yllättänyt kun olinkin ottanut loppumatkan rauhallisemmassa tahdissa. Meitä ei kuitenkaan hylätty, joten olen todella tyytyväinen kymmenenteen sijaan varsinkin, kun loppua kohden Lalo rauhoittui siinä häslingissä. Seuraaviin kilpailuihinkin tuli sitten osallistuttua ja muutaman päivän päästä olisi siis lähtö Saksaan Zurückin maita koluamaan!

09.12. - Ensimmäiset kilpailut tulossa!
Nyt se on tehty, ilmoittauduttu ensimmäisiin kilpailuihin! Kilpailut pidetään Ryövärin ratsutilalla eli hieman pehmeämpi lasku kilpauralle. Mitenkään järjettömästi emme ole Lalon kanssa vielä ehtineet treenata, mutta uskon meidän selviävän 15 kilometrin matkasta kunnialla - tai ainakin hyvillä mielin. Tarkoitus ei edes ole lähteä hakemaan voittoa vaan enemmänkin fiilistellä kilpailutilannetta ja pikkuhiljaa tutustua matkaratsastuksen porukkaan.

01.12. - Muutto Oskarin seurassa
Tänään olikin ihan liikaa häslinkiä, kun vuorossa oli muutto Peilikuvaan. Rakennustyöt eivät olleetkaan niin kesken kun olin ymmärtänyt ja laitettavana olisi vielä vain joitain satulatelineitä ynnä muita pikkujuttuja. Eikä muutto tullut ollenkaan huonoon väliin, sillä samalla kun metsästin Laloa lampaiden seasta, sain kuunnella radiosta kuinka tämä toinen syysmyrsky Oskari tulee pyyhkäisemään oikein kunnolla Suomen yli. Lalo ei oikein pitänyt tuulesta ja tuiskusta ja meni koppiin melkeinpä tyytyväisenä. Ajomatka ei ollut mitenkään mukava, puolen tunnin ajomatka venyi kahteen tuntiin kaatuneiden puiden, tolppien ja autojen tähden. Ja se oma stressi siitä, kippaako koppi tuulenpuuskan takia oli aika sietämätön.

Matkasta selvittiin kuitenkin ihan kunnialla eikä Lalokaan ollut ihan hirveän stressaantuneen oloinen. Paksu purupatja oli hyvinkin kutsuvan näköinen Lalonkin mielestä, joka heitti öristen piehtaroiden ja kuoputti karsinan mieleisekseen välittämättä tuulen paukuttamasta pellistä. Samalla kun Lalo rauhoittui syömään, piti tallin omistaja Sanna minulle nopean tallin esittelyn. Talli olikin valmiimpi kuin olin odottanut, todellakin, ja muutamia yksityiskohtia vaille valmis eli riuskoja remonttimiehiä ei turhan usein näkyisi. Toivotaan vaan, että saan kaikki Lalon tavarat mahtumaan meille varattuun tilaan ja ori viihtyy täällä muiden hevosten kanssa.

26.11. - Koti löytyi!
Vaati monta puhelinsoittoa ja eri talleihin tutustumista, mutta nyt on pikku-Laloselle karsina varattuna! Hieman oli mietintää, minne tämän pojan uskaltaisi tunkea hyvillä mielin ja Suomen ulkopuolelle en kuitenkaan ole lähtemässä. Kotitalliksi tulee nyt kuitenkin pientalli Peilikuva, vielä tosin pitää vielä odotella muutama päivä ennen kuin voidaan muuttaa, Peilikuva kun on vielä osittain rakennusvaiheessa. Tiedä sitten, miten hyvää remonttireiskojen meteli Lalon mielelle tekee, mutta toistaiseksi talli ainakin vaikuttaa parhaalta, kunhan remontista päästään.

Lisäksi sain sovittua Troll Studin omistajan kanssa, että kaikista Troll Studin talleista löytyy lyhyemmälläkin varoitusajalla karsina enemmän ja vähemmän uljaalle ratsulleni, mikäli ulkomailla olen karsinapaikkaa vailla esimerkiksi kisojen aikaan. Eli kaikki hyvin, kuun vaihteessa pääsenkin viemään rakastani uuteen kotiin, missä herra saa vihdoin nukkua yönsä kunnon karsinassa muiden heppojen seurassa.

24.11. - Mistä katto pään päälle?
Muutama päivä sitten Amerikasta Suomeen tullut komea orhi Lalo on vieläkin vailla tallipaikkaa. Kunnollista etsintää en ole edes aloittanut, mutta tämän päiväinen lumisade herätti minut siihen, että pelkällä loimituksella hevonen takapihalla ei tule toimimaan. Myös eläinlääkäri ja kengittäjä pitäisi pyytää käymään ja varustekaupat odottavat. Ei pitäisi jättää kaikkea viimetippaan, mutta minkäs sille voi. Ensimmäisenä pitäisi kuitenkin saada Lalo johonkin talliin tuolta lampaiden seasta, ennen kuin jollain menee hermot toisiinsa.

Down to Zero on virtuaalihevonen
Varusteet © Equestrian PRO, rehut © Virtuaalinen rehukauppa
Ulkoasu © M Layouts, hevosen kuva © Bob Langrish
Down to Zero